Suomi koripallon EM-kisojen mitalipeleihin ..
Suomi aloitti karsinnat selvällä voitolla luvuin 80–58. Seuraavaksi Suomi voitti , , ja . Ennen Itävalta-peliä Suomi oli jo varmistanut lohkovoiton, mutta nyt Suomi voitti A-lohkon ilman tappioita. Ratkaisupeleissä vastaan tuli , jota Suomi ei ollut aiemmin voittanut kertaakaan. Peli oli tasaista viime minuuteille saakka kunnes päävalmentaja Kalevi Tuominen otti aikalisän ja komensi pelaajat paikkaprässiin, jonka hän oli oppinut Yhdysvalloissa ollessaan. Viimeiset minuutit Suomi vei luvuin 14–2 ja varmisti kisalipun olympialaisiin. Suomen koripallomaajoukkue onkin edelleen ainoa suomalainen palloilujoukkue, joka on selviytynyt karsintojen kautta olympialaisiin. Olympiakomitea joutui pitkin hampain lähettämään joukkueen pitkälle matkalle Tokioon, mutta kinaa syntyi siitä, kuinka monta pelaajaa lähetetään mukaan kisoihin. Suomen päävalmentajan Kalevi Tuomisen järkkymätön mielipide oli, että kisoihin lähetetään kaksitoista pelaajaa, kun taas Olympiakomitea halusi kustantaa ainoastaan kymmenen pelaajan matkan. Lopulta Olympiakomitea joutui taipumaan Tuomisen kahteentoista pelaajaan.
EM-kisojen pettymyksestä huolimatta maajoukkueen päävalmentajana tuolloin toiminut Kalevi Tuominen ei antanut periksi vaan neuvotteli Suomen Koripalloliiton ja Olympiakomitean kanssa, että joukkue lähetettäisiin karsintoihin . Koripalloliitto muisti vielä viime EM-kisojen katastrofin, jonka takia se ei halunnut lähettää joukkuetta matkaan. Kovien neuvottelujen jälkeen Tuomisen onnistui saada Olympiakomitea maksamaan matkasta aiheutuvat kulut sillä ehdolla, että Suomi selviytyisi kisoihin. Riskin otosta tiesi ainoastaan Tuominen, sekä liittohallitus jollakin tapaa. Olympiakomitean mielestä sopimuksella ei ollut niin paljon väliä, koska Suomen mahdollisuuksiin ei uskottu.
Ensimmäinen virallinen koripallokenttä Suomeen saatiin vasta vuonna 1937 – Savonlinnan lyseon voimistelusaliin. Sittemmin Savonlinna ei ole kovin merkittäväksi koripallopaikkakunnaksi noussut, mutta oma paikkansa kaupungilla on maamme koripallossa vähintään historiallisessa katsannossa. Pelivälineitä ei kuitenkaan ollut laajalti saatavilla ja jalkapallot saivatkin toimittaa pallon virkaa monesti vielä sotien jälkeenkin. Ensimmäisen virallisen maaottelunsa Suomi pelasi Ranskaa vastaan 22. toukokuuta 1939 häviten tylysti 11-73.
Koripallon Maaottelut • Kausi 2021 • Suomi
Sitä ei voi tietää, miten tämä tarina päättyy, kommentoi Suomen päävalmentaja Jussi Räikkä Koripalloliiton mukaan.Suomi kohtaa välieräottelussa perjantaina Italian.
on tärkeä rooli Suomen koripallossa. Suomi pääsi kisaisäntänä osallistumaan ensimmäistä kertaa olympialaisiin. Valmistelut kisoihin aloitettiin jo hyvissä ajoin, mutta viivästyksiä silti tuli. Esimerkiksi unohti, että koripallo alkaa muita lajeja aikaisemmin. Tämän takia Olympiakomitean vastuulla ollut lipunmyynti ei sujunut aivan ongelmitta. Lisäksi Tennispalatsin lattia maalattiin vasta ensimmäistä peliä edeltävänä iltana.
Lajin leviäminen Suomessa pysähtyi hieman ja se säilyi vauraimpien alueiden harrastuksena. Vuonna 1951 Suomi lähti . Kisat pelattiin , joka oli pyöräilyyn tarkoitettu sisävelodromi. Pelaaminen sisähallissa oli noihin aikoihin vielä harvinaisuus . Suomi sijoittui lohkonsa kolmanneksi ja oli lopulta turnauksen yhdeksäs. tuomitsi otteluita ensimmäisenä suomalaisena arvokisaerotuomarina. Vuonna 1952 pelasi ensimmäisen kerran ja sijoittui turnauksessa yhdeksänneksitoista. Ainoa voitto tuli turnauksen viimeiseksi sijoittunutta vastaan luvuin 45–27. Suomen tehokkain ottelussa oli 12 pistettä heittänyt . Samana vuonna Suomen Koripalloliitto vaihtoi nimekseen Suomen Koripallo- ja Lentopalloliitto, jotta toiminnassa mukana ollut lentopallo tulisi paremmin näkyviin. Nimi pidettiin yhdeksän vuoden ajan kunnes lentopallo sai oman liittonsa.
Sotien jälkeen Suomen koripallopiirit kärsivät taloudellisista vaikeuksista. Esimerkiksi Koripalloliiton liittohallituksen jäsenet joutuivat takaamaan henkilökohtaisesti liiton lainoja. Myös välineistä ja pelipaikoista oli huutava pula. Vuonna 1945 hallitilanne oli pahimmillaan Helsingissä ja pelejä jouduttiin siirtämään jopa saakka. Välinepula alkoi hellittää pari vuotta myöhemmin, kun ja Koripalloliitto päättivät hankkia 200 palloa seuroille. Vaikka pallojen saanti helpotti välinepulaa, oli vielä 1950-luvullakin monella seuralla käytössä ainoastaan yksi pallo. Vuonna 1946 Koripalloliitto liittyi Suomen Valtakunnan Urheiluliittoon. Samana vuonna pelasi yhdysvaltalaista kauppalaivan miehistöä vastaan koripallopelin . Pelistä historiallisen tekee se, että ensimmäistä kertaa Suomessa nähtiin mustaihoisia amerikkalaisia pelaamassa. Kaiken lisäksi Turun NMKY voitti pelin. Vuoden synkimpänä hetkenä Koritalkoot-kirjan kirjoittanut pitää . Suomi oli jo lähettämässä kisoihin oman joukkueensa mutta joutui lopulta vetäytymään pois kisoista, koska liitolla ei ollut varaa lähettää joukkuetta kisoihin.
Susijengi: Koripallo-Suomi korvaa pituuden vauhdilla
Jotta suomalaisen koripallon pelaajatuotanto ja näin ollen myös Susijengin tulevaisuus turvataan jatkossakin, tarvitaan tasokasta pääsarjaa. Valitettavasti esimerkiksi Joensuun Katajan esimerkki vuonna 2017 näytti, että aivan Euroopan seurajoukkueiden kirkkainta kärkeä ei vielä kyetä haastamaan. Korisliigan ja maajoukkueen välillä vallitsee selkeä epätasapaino ja kriitikot lajin parissa ovatkin kärkkäästi arvostelleet Koripalloliittoa lajin kotimaisen pääsarjan laiminlyönnistä.
Koripallo | Suomi taipui niukasti hallitsevalle Euroopan mestarille
Kotiluolassa virittäydytään helmikuussa EM-kotikisamoodiin, kun Susijengi ottaa mittaa maailman ranking-kakkosesta Serbiasta. 6. pelaaja -uutiskirjeen tilaajilla on mahdollisuus ostaa lippuja ennakkomyynnissä keskiviikosta perjantaihin.
Koripallon EM 2022 Neljännesvälierä Suomi vs
Kotiluolassa virittäydytään helmikuussa EM-kotikisamoodiin, kun Susijengi ottaa mittaa maailman ranking-kakkosesta Serbiasta. 6. pelaaja -uutiskirjeen tilaajilla on mahdollisuus ostaa lippuja ennakkomyynnissä keskiviikosta perjantaihin.
Comments · Koripallon EM 2022 Alkulohko Suomi vs
Riitaa ei saatu sovittua ennen alkua, ja Pesäpalloliitto lähetti oman joukkueensa kisoihin. Kisat sujuivat masentavasti, sillä se hävisi kaikki kahdeksan otteluaan selvästi. Suurin tappio oli kärsitty 112–9 tappio. Ottelussa vastaan Suomi teki ainoastaan yhden pisteen. Kisojen jälkeen Pesäpalloliitto vetäytyi koripallosta ja Koripalloliitto sai vetovastuun toiminnasta. Samana vuonna Suomi hyväksyttiin jäseneksi Kansainväliseen koripalloliittoon.
Suomi hakee koripallon miesten EM-kisalohkon järjestämisoikeutta
Turnauksen kenties kuumin ottelu pelattiin Suomen ja välillä. Suomen päävalmentajana toiminut käski rikkomaan jugoslavialaispelaajaa, jolla oli pallo hallussa. Tuomisen mukaan taktiikkaa käytetään yleisesti koripallossa, jotta pallo saataisiin nopeammin haltuun vastustajalta. Tunteet kuumenivat ottelun päätuomarin ajettua Olavi Ahosen kentältä. 10 000-päinen yleisö reagoi tuomioon heittämällä kentälle kaikenlaista tavaraa, minkä seurauksena joukkueet ajettiin pukuhuoneisiin kymmeneksi minuutiksi ja ottelu keskeytettiin puoleksi tunniksi. Tapahtumien seurauksena FIBAn pääsihteeri Renato Williams Jones uhkasi sulkea Suomen pois kisoista, jolloin katsojat rauhoittuivat. Tämän jälkeen ottelu saatettiin päätökseen, mutta yleisön vihellys jatkui ottelun loppuun saakka. Ottelu päättyi lopulta Jugoslavian 68–59-voittoon ja Suomi menetti mahdollisuutensa mitalipeleihin. Viimeisessä alkulohko-ottelussaan isännät voittivat selvästi luvuin 82–62.