Jalkapallojohtaja paljastaa, miten Suomi saadaan MM-kisoihin
Portugali-ottelun jälkeen Suomen kolme seuraavaa ottelua olivat ennakkoon selvästi heikompia joukkueita vastaan. Kuitenkin jo ensimmäinen noista otteluista, 7. lokakuuta 2006 pelattu vierasottelu Armeniaa vastaan, tuotti Suomelle pettymyksen, kun kotijoukkue onnistui venymään maalittomaan tasapeliin, vaikka Suomi oli hallitseva osapuoli. Erityisesti maalivahti piti Armeniaa pystyssä tärkeillä torjunnoillaan. Vielä samalla viikolla, 11. lokakuuta, Suomi pelasi toisenkin ottelun , kun vastaan asettui Kazakstan. Ottelu pelattiin maan suurimmassa kaupungissa . Tällä kertaa yllätyksiä ei tapahtunut, vaan Suomi otti rutiinivoiton maalein 2–0. Maalinteossa kunnostautuivat Jari Litmanen ja Sami Hyypiä. 15. marraskuuta vastassa oli jälleen Armenia, kun Suomi pelasi vuoden viimeisen maaottelunsa. Palloliitto valitsi ottelun pelipaikaksi poikkeuksellisesti vedoten taloudellisiin seikkoihin ja siihen, että Finnairin pelialusta on , jonka ansiosta voidaan taata hyväkuntoinen kenttä vielä myöhään syksylläkin. Valinta aiheutti runsaasti ärtymystä suomalaisten jalkapallokannattajien keskuudessa. Itse ottelu päättyi Suomen 1–0-voittoon Mika Nurmelan maalilla, mutta Suomen heikko peliesitys sai silti kovaa kritiikkiä mediassa. Samaan aikaan osallistui pelattuun .
Huuhkajien tulevista vastustajista ei ole vielä selvyyttä, koska karsintalohkoja ei ole vielä arvottu Euroopan osalta. Suomi kohtaa tuttuun tapaan kaikki vastustajat niin koti- kuin vieraskentällä. On sanomattakin selvää, että MM-kisapaikan saavuttaminen tulee olemaan kovan työn takana. Joukkueen tulee voittaa lohko saadakseen suoraan paikan lopputurnaukseen tai saavuttaa vähintään toinen sija päästäkseen pudotuspelikarsintoihin. Menestys edellyttää Markku Kanervan ryhmältä venymistä parhaaseen suoritustasoon erityisesti vieraspeleissä.
Brasilia on ylivoimaisesti menestynein maajoukkue ja on lunastanut paikan MM-turnaukseen useammin kuin mikään muu maa. Toistaiseksi Brasilia on päässyt mukaan kaikkiin jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuihin ja sitä seuraa Saksa, jolta on jäänyt väliin vain kahdet MM-kisat. Italia, Argentiina ja Meksiko ovat myös maajoukkueita, joilla on kunnioitettava historia MM-kisojen karsintamenestyksen osalta.
Suomi-Unkari -ottelun maalit (Jalkapallon MM 1998 -karsinta)
Tulosta odotetaan heti ja jokainen pettymys näkyy niin pelaajissa kuin faneissakin.Seuraavat vuodet näyttävät isoa roolia suomalaisessa jalkapalloilussa, koska kilpailu kiristyy niin Euroopassa kuin maailmalla, joten Suomen on löydettävä oma identiteetti, jolla saadaan kilpailuetua. löytyy kokonaisuudessaan sivuiltamme, mutta erilliseltä sivulta löydät myös .Maalivahdit
Lukas Hradecky, Bayer 04 Leverkusen
Jesse Joronen, Venezia FC
Viljami Sinisalo, Celtic FCPuolustajat
Arttu Hoskonen, Cracovia
Robert Ivanov, Eintracht Braunschweig
Miro Tenho, Djurgårdens IF
Leo Väisänen, Austin FC
Ilmari Niskanen, Exeter City
Tuomas Ollila, Paris FC
Jere Uronen, Charlotte FC
Tomas Galvez, LASK Linz
Adam Ståhl, Djurgårdens IFKeskikenttäpelaajat
Kaan Kairinen, AC Sparta Praha
Glen Kamara, Stade Rennais FC
Matti Peltola, Washington D.C.
Suomen karsinnathan eivät ole kyllä kaatuneet niissä suhteellisen lähellä kisapaikkaa/jatkokarsintaa olleissa (1998, 2004, 2006, 2008, 2010, miksei 2024 nyt ainakin sellaisina) mitenkään ykköskorin tai top-10-maita vastaan pelaamisiin, vaan nimenomaan niihin kovimpien kilpailijoiden haastoihin.
Tanskalainen valittiin Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi vuonna 1996. Hän aloitti valmennustehtävät saman vuoden elokuussa. Nielsenin palkkaaminen oli aikanaan iso panostus Palloliitolle niin tavoitteellisesti kuin rahallisestikin. Nielsen oli valmentanut vuoden 1992 , joten uskottiin, että hän voisi tuoda menestystä myös Suomen kaltaiseen pieneen jalkapallomaahan.
Ensimmäisen kerran Suomi pyrki vuonna , mutta ei saanut karsinnoissa pistettäkään. Arvokisakarsinnoissa Suomen merkittävin yksittäinen saavutus on 2–0 voitto Espanjasta MM-karsintojen kotiottelussa vuonna 1969. Suomi oli 1980-luvulle saakka Euroopan heikoimpia jalkapallomaita – lähinnä , , ja olivat samalla tasolla. Harvoja valopilkkuja olivat epäviralliset 1964 ja 1966. Ennen vuotta 2020 lähimpänä EM- tai MM-lopputurnauspaikka olivat olleet karsittaessa vuoden 1986 , joihin selvitäkseen valmentama Suomi olisi tarvinnut karsinnoista kaksi lisäpistettä, sekä karsittaessa vuoden 1998 , jolloin Suomi oli alaisuudessa kiinni jatkokarsintapaikassa vielä viimeisen karsintaottelun lisäajan alkaessa. aikana karsittaessa vuoden 2008 Suomi olisi tarvinnut tasapeliin päättyneestä viimeisestä ottelustaan vastaan voiton. 1990-luvulta lähtien Suomi ei enää ole ollut Euroopan heikoimpien joukossa, koska Suomen taso on parantunut ulkomailla pelaavien ammattilaisten kasvaneen määrän takia ja Euroopan jalkapalloon on tullut mukaan lukuisia uusia pienmaita.
Johanna Nordling tuntee Saksan jalkapallokulttuurin
Suomi on pelannut kotiottelunsa vuodesta 1938 alkaen. Stadionin remontin aikana 2016–2019 maajoukkueen päästadionina toimi . Suomi palasi takaisin uudistetulle Olympiastadionille syksyllä 2020. Maajoukkueen päävalmentajana toimi marraskuuhun 2024 asti , ja maajoukkueen kapteenina toimii . Eniten otteluita päävalmentajana on (91 ottelua) ja pelaajana (137). Maajoukkueen paras maalintekijä on (42 maalia).
EM-karsinnat, joukkue, televisiointi, ottelut ja uutiset
Kisapaikka lopputurnauksessa on tähän asti ollut kaikkein lähimpänä vuoden 1986 MM-kisojen karsintalohkossa. Suora kisapaikka jäi uupumaan kahdella pisteellä. Vuonna 1998 Suomi jäi yhden pisteen päähän lohkon toisesta sijasta eikä päässyt pudotuspelikarsintoihin. Suuri toivo lepää EM-kisapaikan lunastaneiden Huuhkajien harteilla Suomen historian ensimmäisestä jalkapallon MM-kisojen lopputurnauspaikasta.
Huuhkajat arvottiin kovaan MM-karsintalohkoon
Miesten MM-karsintalohkojen arvonta järjestettiin 13. joulukuuta 2024. Suomen kannalta arpaonni ei ollut kovinkaan suotuisa, sillä samassa lohkossa pelaavat Hollanin ja Espanjan välisen Kansojen liigan pudotuspeliottelun häviäjä, Puola, Liettua sekä Malta. Kaksi viimeksi mainittua ovat etukäteen ajateltuna lohkon heikoimmat joukkueet, joita vastaan Suomen on ehdottomasti lähdettävä hakemaan täyttä pistepottia. Puola on lähtökohtaisesti lohkon toiseksi kovin maa, kun taas Espanja ja Hollanti ovat taas omassa luokassaan.
Huuhkajat arvottiin samaan MM-karsintalohkoon Puolan kanssa
Suomi siirtyi vuonna 1938 pelaamaan kotiottelunsa varten rakennetulle Olympiastadionille. Stadionin avajaisia vietettiin 12. kesäkuuta 1938, ja Suomi pelasi ensimmäisen maaottelunsa Olympiastadionilla 4. heinäkuuta (Ruotsi 2–4). Jalkapallomaajoukkue pelasi vuosina 1938–1971 yhtä ottelua lukuun ottamatta kaikki kotiottelunsa Helsingissä Olympiastadionilla. Vuodesta 1972 alkaen maaotteluita alettiin pelata myös muilla paikkakunnilla. Suurin yleisömäärä nähtiin 31. toukokuuta 1989 pelatussa karsintaottelussa Suomi– (0–1), kun ottelua saapui seuraamaan 46 217 katsojaa. Maajoukkue ei pelannut kotiotteluita Olympiastadionilla vuosina 1993 ja 2004 stadionin remonttien vuoksi. Suomi pelasi viimeisen kotiottelun vanhalla Olympiastadionilla 11. lokakuuta 2015 ( 1–1). Stadion suljettiin vuonna 2016 peruskorjauksen ja uudistamisen ajaksi. Uusi Olympiastadion avattiin elokuussa 2020, ja maajoukkue palasi pelaamaan kotiottelunsa Stadionille 3. syyskuuta 2020 ( 0–1). vuoksi ottelu pelattiin ilman yleisöä. Suomi on pelannut Olympiastadionilla yhteensä 211 kotiottelua ja kaikki jalkapallomaajoukkueen kymmenen suurinta yleisömäärää ovat Stadionilta.