Tiistain Top Ten: Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajat
Suomi kuuluu naisissa amerikkalaisen jalkapallon suurmaihin. EM-kullan lisäksi kaksista edellisistä MM-kisoista – vuonna 2010 ja 2013 – Suomi on saavuttanut pronssia.
Amerikkalaisen jalkapallon naisten MM-kisat käynnistyvät Kanadassa Langleyssa lauantaina. Kisojen avausottelussa kohtaavat kaksi Euroopan kärkimaata, kun hallitseva EM-kultamitalisti Suomi saa vastaansa Iso-Britannian. Euroopan kaksikon ja kisajärjestäjä Kanadan lisäksi MM-kullasta taistelevat hallitseva mestari Yhdysvallat sekä Australia ja Meksiko.
alkaen ennen lopputurnausta pelattiin karsinnat. Ensimmäisen kerran Suomi osallistui karsintoihin . Vuoden , ja olympialaisten karsintoihin Suomi osallistui A-maajoukkueen rinnalle perustetulla . Suomi pääsi vuoden 1980 olympialaisten lopputurnaukseen, kun karsintalohkon ykkönen ja kakkonen boikotoivat kisoja. Olympiajoukkue pelasi Moskovan kisoissa kolme lohkovaiheen ottelua (0–2 , 0–0 , 3–0 ), ja pelit päättyivät alkulohkoon. alkaen olympiajalkapallo muutettiin alle 23-vuotiaiden turnaukseksi.
Suomi oli lähellä jalkapallon MM-kisapaikkaa
Suomi on osallistunut yhteensä neljä kertaa. Ensimmäisen kerran jalkapallomaajoukkue osallistui . Suomi sijoittui turnauksessa neljänneksi, kun joukkue eteni pronssiotteluun, mutta hävisi sen maalein 0–9. Olympialaiset olivat jalkapallomaajoukkueiden tärkein turnaus ennen ensimmäisiä . Toisen kerran Suomi osallistui olympialaisiin , mutta pelit päättyivät ensimmäisellä kierroksella (3–7 ). Suomi osallistui isäntäjoukkueena, mutta kotiturnauksen ottelut jäivät myös yhteen (3–4 ).
Suomi siirtyi vuonna 1938 pelaamaan kotiottelunsa varten rakennetulle Olympiastadionille. Stadionin avajaisia vietettiin 12. kesäkuuta 1938, ja Suomi pelasi ensimmäisen maaottelunsa Olympiastadionilla 4. heinäkuuta (Ruotsi 2–4). Jalkapallomaajoukkue pelasi vuosina 1938–1971 yhtä ottelua lukuun ottamatta kaikki kotiottelunsa Helsingissä Olympiastadionilla. Vuodesta 1972 alkaen maaotteluita alettiin pelata myös muilla paikkakunnilla. Suurin yleisömäärä nähtiin 31. toukokuuta 1989 pelatussa karsintaottelussa Suomi– (0–1), kun ottelua saapui seuraamaan 46 217 katsojaa. Maajoukkue ei pelannut kotiotteluita Olympiastadionilla vuosina 1993 ja 2004 stadionin remonttien vuoksi. Suomi pelasi viimeisen kotiottelun vanhalla Olympiastadionilla 11. lokakuuta 2015 ( 1–1). Stadion suljettiin vuonna 2016 peruskorjauksen ja uudistamisen ajaksi. Uusi Olympiastadion avattiin elokuussa 2020, ja maajoukkue palasi pelaamaan kotiottelunsa Stadionille 3. syyskuuta 2020 ( 0–1). vuoksi ottelu pelattiin ilman yleisöä. Suomi on pelannut Olympiastadionilla yhteensä 211 kotiottelua ja kaikki jalkapallomaajoukkueen kymmenen suurinta yleisömäärää ovat Stadionilta.
Vuoden 2010 kohtaaminen päättyi Yhdysvaltojen 72 – 0 –voittoon. Ottelussa aikoinaan suurinta hämmästystä ja osittain kauhuakin on aiheuttanut amerikkalaispelaajien lähes käsittämätön fysiikka: vastassa olleet pelaajat olivat suomalaisten silmin käsittämättömän suuria, vahvoja, nopeita ja lisäksi vielä taidoiltaan muita valovuosia edellä.
Suomi kohtasi kaksinkertaisen maailmanmestarin, Yhdysvallat amerikkalaisen jalkapallon MM-kisoissa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä . Ottelu päättyi Yhdysvaltojen 48 – 0 –voittoon. Voitolla Yhdysvallat jatkaa kisojen finaaliin ja Suomi pelaa perjantaina sijoista 5.-6.
Jalkapallon MM-karsinnoissa Ukraina-Suomi: Huuhkajat janoaa revanssia
Portugali-ottelun jälkeen Suomen kolme seuraavaa ottelua olivat ennakkoon selvästi heikompia joukkueita vastaan. Kuitenkin jo ensimmäinen noista otteluista, 7. lokakuuta 2006 pelattu vierasottelu Armeniaa vastaan, tuotti Suomelle pettymyksen, kun kotijoukkue onnistui venymään maalittomaan tasapeliin, vaikka Suomi oli hallitseva osapuoli. Erityisesti maalivahti piti Armeniaa pystyssä tärkeillä torjunnoillaan. Vielä samalla viikolla, 11. lokakuuta, Suomi pelasi toisenkin ottelun , kun vastaan asettui Kazakstan. Ottelu pelattiin maan suurimmassa kaupungissa . Tällä kertaa yllätyksiä ei tapahtunut, vaan Suomi otti rutiinivoiton maalein 2–0. Maalinteossa kunnostautuivat Jari Litmanen ja Sami Hyypiä. 15. marraskuuta vastassa oli jälleen Armenia, kun Suomi pelasi vuoden viimeisen maaottelunsa. Palloliitto valitsi ottelun pelipaikaksi poikkeuksellisesti vedoten taloudellisiin seikkoihin ja siihen, että Finnairin pelialusta on , jonka ansiosta voidaan taata hyväkuntoinen kenttä vielä myöhään syksylläkin. Valinta aiheutti runsaasti ärtymystä suomalaisten jalkapallokannattajien keskuudessa. Itse ottelu päättyi Suomen 1–0-voittoon Mika Nurmelan maalilla, mutta Suomen heikko peliesitys sai silti kovaa kritiikkiä mediassa. Samaan aikaan osallistui pelattuun .
EM-karsinnat, joukkue, televisiointi, ottelut ja uutiset
Huuhkajien tulevista vastustajista ei ole vielä selvyyttä, koska karsintalohkoja ei ole vielä arvottu Euroopan osalta. Suomi kohtaa tuttuun tapaan kaikki vastustajat niin koti- kuin vieraskentällä. On sanomattakin selvää, että MM-kisapaikan saavuttaminen tulee olemaan kovan työn takana. Joukkueen tulee voittaa lohko saadakseen suoraan paikan lopputurnaukseen tai saavuttaa vähintään toinen sija päästäkseen pudotuspelikarsintoihin. Menestys edellyttää Markku Kanervan ryhmältä venymistä parhaaseen suoritustasoon erityisesti vieraspeleissä.
Huuhkajat arvottiin kovaan MM-karsintalohkoon
Tanskalainen valittiin Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi vuonna 1996. Hän aloitti valmennustehtävät saman vuoden elokuussa. Nielsenin palkkaaminen oli aikanaan iso panostus Palloliitolle niin tavoitteellisesti kuin rahallisestikin. Nielsen oli valmentanut vuoden 1992 , joten uskottiin, että hän voisi tuoda menestystä myös Suomen kaltaiseen pieneen jalkapallomaahan.
Huuhkajat arvottiin samaan MM-karsintalohkoon Puolan kanssa
Ensimmäisen kerran Suomi pyrki vuonna , mutta ei saanut karsinnoissa pistettäkään. Arvokisakarsinnoissa Suomen merkittävin yksittäinen saavutus on 2–0 voitto Espanjasta MM-karsintojen kotiottelussa vuonna 1969. Suomi oli 1980-luvulle saakka Euroopan heikoimpia jalkapallomaita – lähinnä , , ja olivat samalla tasolla. Harvoja valopilkkuja olivat epäviralliset 1964 ja 1966. Ennen vuotta 2020 lähimpänä EM- tai MM-lopputurnauspaikka olivat olleet karsittaessa vuoden 1986 , joihin selvitäkseen valmentama Suomi olisi tarvinnut karsinnoista kaksi lisäpistettä, sekä karsittaessa vuoden 1998 , jolloin Suomi oli alaisuudessa kiinni jatkokarsintapaikassa vielä viimeisen karsintaottelun lisäajan alkaessa. aikana karsittaessa vuoden 2008 Suomi olisi tarvinnut tasapeliin päättyneestä viimeisestä ottelustaan vastaan voiton. 1990-luvulta lähtien Suomi ei enää ole ollut Euroopan heikoimpien joukossa, koska Suomen taso on parantunut ulkomailla pelaavien ammattilaisten kasvaneen määrän takia ja Euroopan jalkapalloon on tullut mukaan lukuisia uusia pienmaita.