Ensimmäisen maailmansodan synty | Essee
Koska tietueet ovat monikansalliselta valtiolta, joka oli Itävalta-Unkari, henkilöt tietueissa voivat kuulua mihin nykyajan valtioon hyvänsä, joka ennen kuului Itävalta-Unkariin.
| Kasino | Talletusbonus | Go |
|---|---|---|
 | ✓Päihitä kertoimet: 100 % bonuksella 200 € asti ✓Suomi-lokalisoitu ✓Estonian lisenssi | Siirry sivulleWinnerz Kasino |
 | ✓Yli 3000 huippupeliä ✓Tyylikäs pikakasino ✓Nopeat rahansiirrot | Siirry sivulleBoostCasino |
 | ✓Yli 3000 suosikkipeliä ✓Maltan pelilisenssi - ei veroja! ✓Perinteinen rekisteröintikasino | Siirry sivulleNettiCasino |
 | ✓Verovapaa pikakasino ✓Ninja Stars -palkintosysteemi ✓Nykyään Viron pelilisenssi | Siirry sivulleNinjaCasino |
 | ✓Yli 3000 suosikkipeliä ✓Maltan pelilisenssi - ei veroja! ✓Perinteinen rekisteröintikasino | Siirry sivulleOptiBet |
 | ✓ | Siirry sivulleBet'n'play Kasino |
 | ✓ | Siirry sivullePlatinCasino Kasino |
 | ✓ | Siirry sivulleLuckyCircus Kasino |
 | ✓Curacao lisenssi | Siirry sivulleNinlay Kasino |
Lopullinen syy siihen, että paikallisesta Itävalta-Unkarinja Serbian välisestä kriisistä tuli nopeasti kansainvälinensuursota, johtui liittolaissuhteista. Ranska ja Venäjä olivatennen sotaa solmineet liittosopimuksen, joka oli suunnattu Kolmiliittoa- Saksaa, Itävalta-Unkaria ja Italiaa - vastaan. Italia tosin oli käytännössäjättäytynyt Kolmiliiton ulkopuolelle solmimalla hyökkäämättömyyssopimuksenRanskan kanssa. Ranskan ja Venäjän sopimus velvoitti osapuoletsuorittamaan liikekannallepanon sodanuhkan ollessa ilmeinen jompaa kumpaaosapuolta vastaan. Itävalta-Unkarin liittolainen Saksa puolestaantulkitsi Venäjän toimet sodanjulistukseksi ja uhkaksi itselleenja liittolaiselleen. Saksan toimet ja liittolaispolitiikka toivat nopeastimyös epäröivän Englannin mukaan sotaan. Malttamattomatmaat vetivät näin harkitsevaiset liittolaisensa mukaan suursotaan.
Eritoten kokoelma sisältää tietueita henkilöistä, jotka ovat syntyneet nyhyajan Itävallassa, Unkarissa, Tsekissä (aikaisemmin Böömi tai Moravia), Puolasta (aikaisemmin Galicia), Kroatiasta ja Bosnia-Herzegovinasta.
Tietueet sisältävät usein myös uhrilistan numeron, uhrityypin, sivunumeron ja muita lisähuomautuksia.
Ensimmäisen maailmansodan taistelut ja ympärysvaltojen voitto
Ilmapiiriä Euroopassa kiristivät myöskin kansallisetristiriidat. Saksa oli vuonna 1871 valloittanut Ranskalta Elsass-Lothringeninalueen, ja Ranskassa eli edelleen haave saada tuo alue takaisin. Itävalta-Unkarillaja Venäjällä oli taas ristiriitoja koskien Balkanin alueenslaavilaisia kansoja. Kaksoismonarkia tuki Bulgarian kuningaskuntaa jaVenäjä Serbiaa. Venäjän suunnitelmat Turkin salmienomistuksesta eivät miellyttäneet Itävalta-Unkaria, jokapelkäsi Venäjän saavan liian hallitsevan aseman Balkanilla.
Kun sodan pitkittyminen oli käynyt selväksi, alkoi keskusvaltojen(Saksa, Itävalta-Unkari) ja ympärysvaltojen (Venäjä,Ranska, Englanti) välillä kilpailu liittolaisista. Turkki liittyipian keskusvaltojen puolelle, koska koki Venäjän suurimpana uhkanaitselleen. Myös Bulgaria liittyi myöhemmin keskusvaltojen rintamaanVenäjän aiheuttaman uhan vuoksi.
Historiantutkijat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseenensimmäisen maailmansodan syttymisen syistä. Heti sodan jälkeentutkijat olivat sitä mieltä, että Saksa oli yksin syypääsotaan. Nykyään ollaan kuitenkin yksimielisiä siitä,että sodan syttymiseen vaikuttivat monet syyt, eikä varsinaistasyyllistä voida nimetä.
Italia oli sodan alkaessa puolueeton. Tämä johti liittoutumienväliseen tarjouskilpailuun siitä, kumpi pystyy tarjoamaan Italiallesuuremmat alueliitokset jos se liittyy mukaan sotaan. Ympärysvallatlupasivat Italialle laajoja aluelaajennuksia Itävalta-Unkarin kustannuksella,ja maa liittyikin mukaan sotaan ympärysvaltojen liittolaisena keväällä1915. Samoin lupauksin myös Romania liittyi sotaan seuraavana vuonna,mutta joutui keskusvaltojen miehittämäksi pian tämänjälkeen. Ympärysvaltojen avokätiset lupaukset liittolaisilleenvaikeuttivat sodan jälkeen huomattavasti rauhanneuvotteluja ja uudenEuroopan rakentamista.
Torbacke, Jarl: Ensimmäinen maailmansota. Helsinki 1995.
Yli neljä vuotta raivonneessa ensimmäisessä maailmansodassa, jota aikalaiset kutsuivat suureksi sodaksi, kuoli yli 16 miljoonaa ihmistä. Yli 21 miljoonaa ihmistä haavoittui.
Itävalta-Unkarin kompromissi (saks
Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian esitettyä uhkavaatimuksia Serbialle, asettui Venäjä Serbian turvaksi. Saksa antoi puolestaan tukensa Itävalta-Unkarille. Liittoutumista seurasi suurvaltojen liikekannallepano, josta seurasi yksi ihmiskunnan historian suurimmista sodista.
Ylen uutiset aiheesta ”Itävalta-Unkari” nopeasti ja luotettavasti.
Ennen ensimmäistä maailmansotaa maailmassa oli vallinnut jo pitkään kiivas keskinäinen kilpailu muun muassa siirtomaista.
Tilanne oli siis jo valmiiksi kiristynyt ja 1900-luvun alussa luovuttiin kollektiivisesta turvallisuudestakin, sillä kaikki valtiot tavoittelivat vain omia etujaan.
Tämän jälkeen valtioiden välillä solmittiin kahden ja kolmen keskisiä sopimuksia paljon, mikä vaikuttaakin paljon ensimmäisen maailmansodan syttymisen taustalla.
Itävalta-Unkarin kruununprinssi Rudolfin
Tapahtumat olivat alkaneet vyöryä kuukautta aiemmin, kun serbinationalisti Gavrilo Princip salamurhasi Itävalta-Unkarin kruununperijän, arkkiherttua Frans Ferdinandin ja tämän puolison Itävalta-Unkarin keisarikuntaan tuolloin kuuluneessa Sarajevossa, nykyisen Bosnian ja Hertsegovinan pääkaupungissa.
Maailmansodan syttyminen Itävalta-Unkarin ja Serbian kiistasta
Salamurhan jälkeen Itävalta-Unkari esitti Serbialle uhkavaatimuksensa, mutta ne oli tehty sellaisiksi, että Serbia ei varmasti suostuisi kaikkiin ja Itävalta-Unkari saisi syyn aloittaa sodan Serbiaa vastaan kostoksi kruununperillisen murhasta.
Serbia suostui kyllä osaan ehdoista, mutta osa oli juuri sellaisia, ettei niihin odotettukaan suostuttavan.
Kaikkien ehtojen toteuttamisen kieltäytymisenä Itävalta- Unkari julisti Serbialle sodan 28.7.1914. Muut Euroopan valtiot seurasivat tilannetta tarkasti.
Koska Euroopan valtiot olivat sitoutuneet toisiinsa liittosuhteiden avulla ja luvanneet auttaa toisiaan jonkin uhatessa, monet muut maat sekaantuivat Itävalta-Unkarin ja Serbian väliseen sotaan.
Itävalta-unkarin kartta 1900 (Länsi-Eurooppa
Tänään maanantaina on kulunut tasan sata vuotta ensimmäisen maailmansodan ensimmäisestä sodanjulistuksesta. Ensimmäisenä sodan julisti Itävalta-Unkari Serbialle 28. heinäkuuta 1914.
