Suomen presidentinvaalit nousivat jättilehden etusivun uutiseksi
Kompromissina syntynyt vaalitapa ei täysin tyydyttänyt ketään, ja useimmat puolueet tekivätkin vuosikymmenien aikana ehdotuksia sen muuttamiseksi. Tavoitteiden ristiriitaisuuden vuoksi yhteisymmärrystä ei kuitenkaan saavutettu. 1970-luvulla alkoivat voimistua vaatimukset kansalaisten välittömän vaikutuksen lisäämisestä presidentinvaaliin, ja vuonna 1987 suoritetussa valtiosäännön tarkistuksessa päädyttiin sekajärjestelmään, suoran ja välillisen vaalin yhdistelmään. oli mahdollisuus valita presidentti suoralla kansanvaalilla. Kun kuitenkaan kukaan ehdokas ei saanut yli 50 % äänistä, valinta siirtyi valitsijamiesten kokoukselle, sillä kansanvaalin yhteydessä toteutettiin myös valitsijamiesten vaalit. Heidän voidaan siis katsoa suorittaneen vaalin ”toisen kierroksen”. Tällaisen vaalitavan uskottiin jo alun perin olevan käytössä vain tämän ainoan kerran. Professori mukaan presidentinvaalin muuttumista puoluepoliittisesta vaalista henkilövaaliksi osoitti selvästi se, että valitsijamiesten vaalikampanja jäi täysin presidenttiehdokkaiden kampanjoinnin varjoon eivätkä valitsijamiehet tosiasiassa käyneet juuri lainkaan vaalitaistelua.
| Kasino | Talletusbonus | Go |
|---|---|---|
 | ✓Päihitä kertoimet: 100 % bonuksella 200 € asti ✓Suomi-lokalisoitu ✓Estonian lisenssi | Siirry sivulleWinnerz Kasino |
 | ✓Yli 3000 huippupeliä ✓Tyylikäs pikakasino ✓Nopeat rahansiirrot | Siirry sivulleBoostCasino |
 | ✓Yli 3000 suosikkipeliä ✓Maltan pelilisenssi - ei veroja! ✓Perinteinen rekisteröintikasino | Siirry sivulleNettiCasino |
 | ✓Verovapaa pikakasino ✓Ninja Stars -palkintosysteemi ✓Nykyään Viron pelilisenssi | Siirry sivulleNinjaCasino |
 | ✓Yli 3000 suosikkipeliä ✓Maltan pelilisenssi - ei veroja! ✓Perinteinen rekisteröintikasino | Siirry sivulleOptiBet |
 | ✓ | Siirry sivulleBet'n'play Kasino |
 | ✓ | Siirry sivullePlatinCasino Kasino |
 | ✓ | Siirry sivulleLuckyCircus Kasino |
 | ✓Curacao lisenssi | Siirry sivulleNinlay Kasino |
Vuosien ja vaalit muodostavat eräänlaiset ääripäät valitsijamisevaalin historiassa. Vuonna 1925 presidentiksi valitun Lauri Kr. Relanderin oma puolue Maalaisliitto sai valitsijamiesvaalissa vain noin 20 prosentin kannatuksen; lisäksi äänestäjät eivät vaalihetkellä tienneet, kenen presidenttiehdokkaan hyväksi nuo äänet lopulta koituisivat. Vuonna 1978 viidennelle kaudelle valitun Urho Kekkosen ehdokkuuden takana oli yhteensä kahdeksan puoluetta, jotka saivat yli 80 prosenttia kaikista valitsijamiesvaalissa annetuista äänistä. Yksimielisin valinta tapahtui kuitenkin poikkeusoloissa pidetyssä vuoden 1940 vaalissa, jossa Risto Ryti sai 288 ääntä 300 mahdollisesta.
Niinistön ja Haaviston puolisoita käsitellään myös vaalipäivänä 5.2. julkaisemassa artikkelissa. Tekstin mukaan presidentinvaalit ovat henkilövaalit, joten puoluesidonnaisuutta merkitsevämpää on ehdokkaiden persoonallisuus. Artikkelissa kirjoitetaan, että ehdokkaiden puolisot ovat nousseet esille tabloidilehdistössä viimeisten viikkojen aikana, mutta monet ovat jo kyllästyneet aiheeseen. Toimittaja Thomas Vermes kommentoi, että EU-kriittisten ehdokkaiden Timo Soinin ja Paavo Väyrysen pudottua pois vaalien toiselta kierrokselta, voidaan todeta EU-myönteisyyden voittaneen vaaleissa.
Presidentinvaalit / Presidentvalet i Finland 2024
Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenillä presidentinvaaliin ei liittynyt kovinkaan voimakasta valitsijamiesten vaalitaistelua ja presidenttiehdokkaat itse pysyttelivät käytännössä kokonaan vaalikamppailun ulkopuolella. Presidentinvaalin kehittyminen luonteeltaan kohti henkilövaalia alkoi vasta , jolloin silloinen Maalaisliiton ehdokas Urho Kekkonen otti käyttöön henkilökohtaisen vaalikampanjan. Ehdokkaiden yhä näkyvämpi vaalimainonta on lisännyt myös rahan merkitystä vaalissa.
edellä huhuttiin, että Suomen Pankin vt. pääjohtaja valittaisiin käytännössä muodostuneen ehdokasasettelun ulkopuolelta Koiviston vastaehdokkaaksi valitsijamiesten ratkaisevaan äänestykseen mahdollisesti tuella. Tämä keskustapuolueen ja useiden merkittävien mahdollinen hanke Karjalaista tukeneen vaaliliiton muodostamiseksi kuitenkin raukesi juuri siitä nousseen huhujen vuoksi. Osaltaan asiaan vaikutti myös neuvostoliittolaisen ministerineuvos ilmoitus, että presidentinvaali on Suomen sisäinen asia eikä Neuvostoliitto tulisi puuttumaan siihen millään tavoin.
Vaalit voitti se ehdokas, joka käytti kampanjaansa eniten rahaa. Voittajan budjetti kasvoi edellisistä presidentinvaaleista yli kaksinkertaiseksi (+122 %).
Suomen presidentinvaalit saivat norjalaismediassa laajaa huomiota. Ennen ensimmäistä äänestyskierrosta mediassa korostui Sauli Niinistön asema vaalien ennakkosuosikkina. Lisäksi keskeisiä reportaasiaiheita olivat presidentin valtaoikeuksien kaventuminen sekä ehdokkaiden suhtautuminen Euroopan Unioniin. Mediassa nostettiin esille myös presidenttiehdokkaiden henkilökohtaisia ominaisuuksia sekä kerrottiin heidän henkilöhistoriastaan ja puolisoistaan.
Presidentinvaalit | MTV Uutiset
Valitsijamiehet kokoontuivat johdolla 15. tai sen ollessa sunnuntai, seuraavana päivänä valitsemaan presidentin eduskunnassa. Laki valitsijamiesvaalista vuodelta 1924 määräsi, että presidentti valittiin maan pääkaupungissa, ellei valtioneuvosto ollut joutunut olosuhteiden pakosta toisin päättämään. Pääministerillä oli vaalitoimituksen johtajana valta määrätä, ketkä saivat olla eduskuntatalossa valitsijamiesten kokouksen aikana. Kokouksen alussa pidetystä nimenhuudosta poissa ollut valitsijamies menetti oikeutensa osallistua äänestykseen; toisaalta yhden tai useammankaan valitsijamiehen poissaolo ei estänyt vaalin toimittamista. tapahtui kirjoittamalla presidentiksi halutun henkilön (suku)nimi paperilippuun, joka taitettuna pudotettiin uurnaan. Valitsijamiehet äänestivät aakkosjärjestyksessä vaalipiireittäin. Vuonna 1982 äänestys tapahtui ensimmäistä kertaa äänestyskopissa. Ääntenlaskijoina toimivat pääministerin tähän tehtävään kutsumat henkilöt, yleensä suurimpien puolueiden edustajat, ja äänet luettiin viiden äänestyslipun sarjoissa. Jos joku ehdokkaista sai ensimmäisessä äänestyksessä enemmän kuin puolet äänistä, hän oli valittu. Muussa tapauksessa suoritettiin toinen äänestys. Jos kukaan ei toisessakaan äänestyksessä saanut ehdotonta äänten enemmistöä, suoritettiin vielä kolmas äänestys, jossa oli äänestettävänä ainoastaan kaksi toisessa äänestyksessä eniten ääniä saaneista ehdokkaista. Valitsijamiesten valtuutus päättyi presidentin astuessa toimeensa; tällä varauduttiin siihen mahdollisuuteen, että presidentiksi valittu henkilö olisi kuollut tai menettänyt ennen virkaanastumistaan.
Halla-ahon nousu muutti Suomen presidentinvaalit
Tasavallan presidentin vaalin 1925–1943, 1950–1968 ja 1978 toimitti 300 valitsijamiestä, mutta 1982 ja 1988 vaaleissa heidän lukumääränsä oli 301, millä pyrittiin välttämään tasatuloksen syntyminen ratkaisevassa kolmannessa äänestyksessä. Valitsijamiehet saattoivat kuitenkin äänestää tyhjää, joten tasatulos oli itse asiassa yhä mahdollinen myös ratkaisevassa äänestyksessä. Heidät valittiin yleisillä vaaleilla, jotka pidettiin alkuaan 15.–16. tammikuuta, myöhemmin tammikuun kolmantena sunnuntaina ja sitä seuraavana maanantaina. Valitsijamiesvaaleissa noudatettiin eduskuntavaalien vaalipiirijakoa, jolloin yksi valitsijamiehistä valittiin ja muut manner-Suomen vaalipiireistä niiden asukaslukujen mukaan. Vuoteen 1987 saakka laki ei tuntenut virallisia puolueiden asettamia presidenttiehdokkaita eivätkä valitsijamiehet olleet juridisesti sidottuja äänestämään sitä ehdokasta, jonka tukijoiksi he olivat ennalta ilmoittautuneet; asian moraalinen puoli oli erikseen. Lainsäädännössä ei myöskään ollut mitään mainintaa siitä, oliko presidenttiehdokkaalta itseltään saatava suostumus, mutta oikeustieteilijät katsoivat sen tarpeelliseksi, koska heidän mielestään ketään ei voitu ajatella valittavan presidentiksi vastoin tahtoaan.
Presidentinvaalit 2024 – Ehdokkaat esittelyssä
Luennoitsija Saara Huhtasaari (sit.) ilmoitti 5. heinäkuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta presidentinvaaleissa 2024. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja valitsijayhdistyksen kautta. Huhtasaaren ehdokkuutta tuki -puolue. Huhtasaaren vaaliasiamies arveli päivää ennen määräaikaa, että vaadittu määrä ei tule täyteen. Reilua viikkoa ennen keräyksen määräaikaa kortteja oli koossa noin 10 000. Huhtasaaren valitsijayhdistys ei saanut tarvittua 20 000 kannattajakorttia kerättyä määräaikaan 12. joulukuuta 2023 mennessä. Huhtasaari sai syksyn 2023 mittauksissa 0–1 % kannatuksen.
