Suomen presidentinvaalit nousivat jättilehden etusivun uutiseksi
Kaikkiaan kuusi tasavallan presidenttiä on tullut toimeensa suoraan paikalta: , , , , ja . ovat ennen presidentiksi tuloaan toimineet , , Svinhufvud, Kallio, Kekkonen ja . johtokunnassa ovat tulleista presidenteistä olleet Kallio, Ryti (pääjohtaja), Kekkonen ja Koivisto (pääjohtaja). Politiikan ulkopuolelta ovat tulleet presidentiksi ja . Koivistoa ja Ahtisaarta lukuun ottamatta kaikki presidentit ovat aiemmin toimineet eli edustajana tai jäseninä, lisäksi Ståhlberg oli kansanedustajana vielä yhden kauden presidenttikautensa jälkeenkin (1930–1933). muodostaa poikkeuksen presidentinvaalien historiassa, koska silloisista ehdokkaista kukaan ei ollut ennen vaalia toiminut pääministerinä tai eduskunnan puhemiehenä tai ollut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä.
| Kasino | Talletusbonus | Go |
|---|---|---|
 | ✓Päihitä kertoimet: 100 % bonuksella 200 € asti ✓Suomi-lokalisoitu ✓Estonian lisenssi | Siirry sivulleWinnerz Kasino |
 | ✓Yli 3000 huippupeliä ✓Tyylikäs pikakasino ✓Nopeat rahansiirrot | Siirry sivulleBoostCasino |
 | ✓Yli 3000 suosikkipeliä ✓Maltan pelilisenssi - ei veroja! ✓Perinteinen rekisteröintikasino | Siirry sivulleNettiCasino |
 | ✓Verovapaa pikakasino ✓Ninja Stars -palkintosysteemi ✓Nykyään Viron pelilisenssi | Siirry sivulleNinjaCasino |
 | ✓Yli 3000 suosikkipeliä ✓Maltan pelilisenssi - ei veroja! ✓Perinteinen rekisteröintikasino | Siirry sivulleOptiBet |
 | ✓ | Siirry sivulleBet'n'play Kasino |
 | ✓ | Siirry sivullePlatinCasino Kasino |
 | ✓ | Siirry sivulleLuckyCircus Kasino |
 | ✓Curacao lisenssi | Siirry sivulleNinlay Kasino |
4. joulukuuta 1917 eduskunnalle antamassa hallitusmuotoesityksessä presidentti olisi valittu suoralla vaalilla. Esitys oli valmisteltu professori K. J. Ståhlbergin johtamassa perustuslakikomiteassa, jonka mietintöön liittämässään vastalauseessa professori oli ehdottanut suoran vaalin sijaan kolmensadan suorittamaa vaalia. Komitealle lausunnon antanut professori oli suositellut, että valitsijamiesten lukumäärä olisi jonkin verran suurempi kuin eduskunnan koko. Vuoden 1917 lakiesityksen käsittely keskeytyi puhjettua eikä sitä koskaan hyväksytty. Kun alettiin puuhata uudelleen vuonna 1919, ajatus suorasta kansanvaalista hylättiin. hallitusmuotoesityksessä presidentin olisi valinnut eduskunta, mutta tämä ajatus kohtasi huomattavaa vastustusta hallituksen sisälläkin eikä edes pääministeri itse ollut kannattanut sitä. Esitystä muutettiin eduskunnan siten, että presidentin valitsisikin 300 valitsijamiestä, mikä vastasi oikeiston toiveita. Toteutunut laki poikkesi Wreden vuoden 1917 ehdotuksesta siten, että kansanedustajilta ei kielletty valitsijamiehinä toimimista, ja lisäksi ensimmäinen presidentinvaali määrättiin eduskunnan suoritettavaksi myönnytyksenä vasemmistolle.
Tasavallan presidentti valitaan välittömällä kansanvaalilla. Äänioikeus presidentinvaalissa on jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta. Säännönmukainen presidentinvaali toimitetaan joka kuudes vuosi.
Halla-ahon nousu muutti Suomen presidentinvaalit
Presidentinvaalin ensimmäinen kierros järjestetään vaalivuoden tammikuun neljäntenä sunnuntaina. Jos joku ehdokkaista saa silloin enemmän kuin puolet annetuista äänistä, hänet on valittu tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa järjestetään toinen vaalikierros yleensä kahden viikon kuluttua niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka saivat ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä. Toisella kierroksella eniten ääniä saanut ehdokas on valittu tasavallan presidentiksi. Valtioneuvosto vahvistaa vaalin tuloksen.
Presidentinvaalissa on äänioikeutettu asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.
Presidentinvaalin ratkaisemiseen tarvitaan toinen vaalikierros, koska kukaan ehdokkaista ei saanut ensimmäisessä vaalissa yli puolta annetuista äänistä. Suomen kansalaiset voivat äänestää Kroatiassa ennakkoon Suomen suurlähetystössä Zagrebissa 18.-21.1.2006.
Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenillä presidentinvaaliin ei liittynyt kovinkaan voimakasta valitsijamiesten vaalitaistelua ja presidenttiehdokkaat itse pysyttelivät käytännössä kokonaan vaalikamppailun ulkopuolella. Presidentinvaalin kehittyminen luonteeltaan kohti henkilövaalia alkoi vasta , jolloin silloinen Maalaisliiton ehdokas Urho Kekkonen otti käyttöön henkilökohtaisen vaalikampanjan. Ehdokkaiden yhä näkyvämpi vaalimainonta on lisännyt myös rahan merkitystä vaalissa.
Presidentinvaalit järjestetään Suomessa 28.1.2024
Suomen presidentinvaali on suora kansanvaali, jossa valitaan kuuden vuoden toimikaudeksi. Kuten - ja , myös presidentinvaalissa on yleinen, yhtäläinen ja salainen. Vaalipäivä on neljäs . Valittu presidentti astuu toimeensa vaalia seuraavan kuukauden (, mikäli vaali ratkeaa jo ensimmäisellä kierroksella, muussa tapauksessa ) 1. päivänä, jolloin hän antaa eduskunnan edessä juhlallisen vakuutuksen.
Presidentinvaalit 2024 – Ehdokkaat esittelyssä
edellä huhuttiin, että Suomen Pankin vt. pääjohtaja valittaisiin käytännössä muodostuneen ehdokasasettelun ulkopuolelta Koiviston vastaehdokkaaksi valitsijamiesten ratkaisevaan äänestykseen mahdollisesti tuella. Tämä keskustapuolueen ja useiden merkittävien mahdollinen hanke Karjalaista tukeneen vaaliliiton muodostamiseksi kuitenkin raukesi juuri siitä nousseen huhujen vuoksi. Osaltaan asiaan vaikutti myös neuvostoliittolaisen ministerineuvos ilmoitus, että presidentinvaali on Suomen sisäinen asia eikä Neuvostoliitto tulisi puuttumaan siihen millään tavoin.
Presidentinvaalin toisen kierroksen ennakkoäänestys 2024
Edellinen presidentinvaali toimitettiin 28.1.2018. Seuraava tasavallan presidentin vaali toimitetaan sunnuntaina 28. tammikuuta 2024 ja mahdollinen toinen kierros 11. helmikuuta 2024.
Suora lähetys presidentinvaaleista
Helsingin vaalipiirilautakunta tutkii ehdokashakemukset ja vahvistaa ehdokasasettelun 38. päivänä ennen vaalipäivää (21.12.2023) laatimalla presidentinvaalin ensimmäisen vaalin ehdokasluettelon, johon otetaan arvotussa järjestyksessä kaikki ehdokkaat. Jokaisesta ehdokkaasta on luettelossa seuraavat tiedot: ehdokasnumero (alkaen numerosta 2), nimi, kotikunta sekä arvo, ammatti tai toimi. Ehdokasluettelo on nähtävillä muun muassa äänestyskopeissa.
Suomen presidentinvaalit -vedonlyönti 2024: Toinen kierros
Vuoden 2024 presidentinvaalissa äänioikeutettuja ovat asuinpaikasta riippumatta kaikki Suomen kansalaiset, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta viimeistään 28.1.2024. Toisessa vaalissa käytetään samaa äänioikeusrekisteriä kuin ensimmäisessä vaalissa eli äänioikeutetut ovat samat.
